ツ

Varastetun tavaran tori Siisteystaso lentokentän läheisyydessä Koska amerikkalainen jalkapallo ei ole tarpeeksi riskialtista Sky Thames Ey! Lontoon silmä Asuin tässä kuukauden. Koira näyttää yhtä iloiselta kuin omistajansa

iOS:  https://goo.gl/CFGQk8 Android:  https://goo.gl/R5X47v

Elämäni maisema Vi, ku, se, kasi. Jännitän lihakseni, imeydyn hetkeen, jättäen ajattelun taka-alalle. Hymyilen. Kapteeni on laskenut lähtölaskelman. Koreografia voi alkaa. Tämän koreografian ensimmäisen osan nimi on: ”Helsinki ja minä”. Musiikin tempo on nopea ja liikkeet ennemmin suuripiirteisiä kuin viimeisteltyjä. Tanssija näyttää uupuneelta, mutta vaikuttaa silti nauttivan suorituksestaan. Väsymys väistyy intohimon edeltä. Kuvatakseni selväsanaisemmin tilannetta, elämäni maisemaa, voin sanoa, että tällä hetkellä kaikkien tärkeäksi näkemieni asioiden osalta aurinko paistaa kirkkaasti. Kova työ palkitaan sekä harrastukseni että koulutukseni osalta. Olen mm. viimein oppinut liikkeen, jota olen jahdannut viimeiset kolme vuotta. Tämän lisäksi olen työllistynyt koodariksi Suomen suurimpaan mediayhtiöön. Ei kuitenkaan ole tauon paikka. Nyt on jatkettava samaa mallia, eikä jäätävä ihmettelemään. Toki kiitollisuus on syytä muistaa, mutta pysähtyä ei saa. Inspiraatiopi

Joululomaprojektina kehitin hyvän ystäväni kanssa Android-sovelluksen. Vaikka sprinttimme oli melko pikainen ja löysin rantein suunniteltu, onnistuimme saattamaan pelin Google Play -kauppaan saakka. Olin todella yllättynyt kuinka pienellä vaivalla kaikki tapahtui. Vieläkään en meinaa uskoa, että peliä on ladattu nyt puolentoista viikon aikana yli 500 kappaletta... Kaitpa joku siitä pitää. Hyvä niin. Toteutuksen ja sitä seuranneen efektin innoittamana päätimme jatkaa "devailua". Meillä on muutama, ehkä jopa briljantti, idea takataskussa, jotka vaativat pääsyä jaettaviksi. Lähdemme työstämään niitä piakkoin, mutta ensin on keskityttävä kouluun taas vaihteeksi. Hiihtolomalla lisää pöhinää(; Intti Quiz-linkki

Eihän tätä voi muulla kuin huumorilla ottaa vastaan. Niin paljon on tullut aikaa ja resursseja hukattua, että jos tilannetta tarkastelee hymyilemättä alkaa väistämättä oksettaa. Puhumattakaan siitä kuinka monelle olen Aalto-vaihtoa hehkuttanut. Nyt sitten pitäisi sammuttaa hehku ja maksaa sähkölasku; on aika kertoa, että kyseinen tulevaisuudenkuva on romahtanut kasaan. Hervanta hakee omansa takaisin. Kertauksen vuoksi selostan vielä mistä kaikki alkoi ja mihin se sitten päättyi (vai päättyikö?*) Päätin viime lukuvuoden aikana tehdä peliliikkeen ja vaihtaa Aaltoon opiskelemaan meritekniikkaa. Kesken kandi-prosessin mielenkiintoni tietotekniikkaa kohtaan kasvoi (johtuen, että tutkielmani käsitteli erästä mobiilisoftaa). Uusi ajatus heräsi. Päätin rakentaa varasuunnitelman, että jos jostain syystä en tulisi valituksi maisterivaiheeseen voisin siirtyä Aaltoon lukemaan tietotekniikkaa. Siispä hain yhteishaun kautta paikkaa. Koe sujui hyvin ja ylitin pisterajan (22p; 17p). Mutta

Kautta aikojen ihmisillä on ollut tarve jakaa omaa taiteellista antiaan kuvin. Vaikka luovuuden käyttöympäristö on muuttunut, idea kaiken takana on säilynyt samana. Haluamme vieläkin, ehkä jopa enemmän kuin koskaan ennen, tiedottaa muille ketä olemme ja mitä pidämme tärkeänä. Kasvokuvat ja videot mobiililaitteiden ruuduilla ovat 2000-luvulle päivittetty versio seinäänkaiverretuista luonnonjumalista. Digitaalinen media antaa jokaiselle mahdollisuuden levittää omaa tuotantoaan. Kuka tahansa, missä tahansa ja milloin tahansa voi alkaa rummuttamaan muille omaa some-profiiliaan. Tasavertaisuus on havaittavissa parhaiten populaarikulttuurin muutoksessa; tube-julkkikset ovat lähes yhtä suosittuja kuin elokuvatähdet. Julkisuuden saavuttaminen ei ole enää riippuvainen työkaluista tai varsinaisesta ammattitaidosta. Epäilen, että ko. rakennemuutos alkaa näkymään myös katukuvassa. On vain ajan kysymys, milloin yritysten flaierit ja posterit ilmoitustaulujen seinillä vaihtuvat yksity