Siirry pääsisältöön

Apple Watch - Tiivis arvostelu


Sport-malli eri väreissä

Tilasin kellon Japanista, ebayn kautta. Hinta mallista (38mm sport black) ei olisi ollut kovin paha, ellei paketti olisi jäänyt tullissa kiinni. Sieltä mukaan tarttui 100 euron arvosta lisähintaa. Hetken puntaroin vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyin maksamaan suolaisen lisähinnan mukisematta.

Suomeen Apple watchin saapumisesta ei ole mitään tietoa. Tuote on muutenkin suhteellisen harvinainen, sitä myydään vain muutamissa liikkeissä suurimman käyttäjämäärän maissa, kuten mm. Yhdysvalloissa ja Japanissa. Voi olla, että kello pääsee mittavaan levitykseen vasta joulun aikoihin (eli siis myös Suomeen).

Kirjoitankin teille malttamattomille, omista havainnoista nyt viikon käyttökokemuksen perusteella. Ensi töikseni haluan painottaa tilaamisen yhteydessä ottamaan selvää tullauksesta, jotta ette tekisi samoja virheitä kuin itse. Kellosta kannattaa maksaa, typeryydestä ei.


Analyysia, risuja ja ruusuja

Ensimmäinen seikka, joka jokaiselle varmasti tulee mieleen älykelloa ostaessa on: "Mihin tarvitsen laitetta, jos puhelin hoitaa kaikki samat toiminnot?". En varmasti itsekkään olisi ostopäätöstä tehnyt, jos kyseinen kuvitelma olisi totta. Älypuhelimessa -ja kellossa on kyllä paljon samaa, mutta muutamat tekijät nostavat kellon turhake-digitaalilelusta tyylikkääksi high-tec apuvälineeksi.





Pyöreän pohjamoduulin molemmin puolin on nappulat, joista rannekkeet irtoavat.


Erityistä hyötyä kellosta on liikunnallisille ihmisille, mukaanlukien itseni. Apple watch seuraa ranteesta sykettä täysin moitteetta, kiristävien vöiden kieputtamisen itsensä ympäri voi unohtaa. Tämän lisäksi Apple Watch toimii aktiivisuuslaskurina, se ilmoittaa oletko seissyt, kävellyt ja urheillut päivän aikana tarpeeksi.

Näistä tärkeimmäksi koen seisomisen monitoroinnin. Opiskellessa päiväni kuluvat usein istuessa, joko koneella tai kotisohvalla kirja kädessä. Niska ja selkä rasittuvat, jonka seurauksena treenitkin menettävät tehoaan. Istumisen haitallisuudesta on ollut paljon tutkimuksia, älykellot (tässä tapauksessa Apple Watch) voivat tuoda muutoksen ongelmaan.

Kaksi muuta sensoria kellon pohjassa mittaavat, onko kello kädessä vai ei. Kun rannekkeen avaa, lukitus menee päälle.Tämä on varsin tarpeellinen ominaisuus laitteessa, joka sisältää puhelimesi tiedot ja (halutessasi) lähimaksuominaisuuden. 

Eli siis, mitä näissä sensoreissa on ihmeellistä? Oma mielipiteeni on, että kellon sensorit luovat vahvan tunnesiteen käyttäjäänsä. Ollessaan kiinni omistajassaan kello mittaa elintoimintoja (syke&aktiivisuus) ja toimii maksuvälineenä, irrotessaan ranteesta kello muuttuu tuiki tavalliseksi ajanosoittajaksi. Apple osuu naulan kantaan väitteessään: "Our most personal device yet".

Muotoilu on priimaa, kuten Omenatuotteilta voi odottaakin. Kello on siro, eikä näytä sykemittarilta (anteeksi Garmin ja muut vastaavat!). Design sopii aivan yhtä hyvin lenkille kuin illalliskutsuille. Vaikutelma ei ole liian pramea, eikä liian urheilullinen. Kaiken lisäksi rannekeen vaihtaminen hoituu vaivatta, tarvitsee vain painaa kuvassa näkyviä nappuloita alaspäin.

Plussat:
+Sensorit (käsitelty ylempänä)
+Muotoilu (käsitelty ylempänä)
+Navigaattori (todella kätevä ajaessa autoa, kun käsi on ratissa ei tarvitse vilkuilla haarjonvälissä olevaan kännykkään)
+Paino

Miinukset:
-Virta kuluu nopeasti
-Hinta
-Tietyt sovellukset vaativat bluetoothia

Speksejä nörteille:

Display:
Screen size 1.32 inches
Resolution 272x340
Pixel density 290PPI
Touchscreen Capacitive

Storage type:
Internal storage

Battery life:
Up to 18 hours

Networking:
Wifi 802.11 b,g n(2.4GHz)
Bluetooth 4.0

Dimensions:
1.52x1.31x0.41 in













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistin lyhyt oppimäärä

”Opiskelu ilman ajattelua on hyödytöntä. Ajattelu ilman opiskelua on vaarallista.” -Kungfutse Muisti on jokaisen opiskelijan tärkein työkalu, silti muistin itsensä harjoittaminen tuntuu jäävän monelta. Onko unohtaminen syy (haha) vai se, ettei koulussa opeteta muistitekniikoita? Vaikka kaikkea ei missään tapauksessa ole tarpeen muistaa, voisi silti olla ihan kiva, että opiskeltu asia säilyisi mielessä edes hieman pidemmälle kuin tentistä selviytymisen läpi. Kurssi ohi? Hyvä, aika unohtaa! Mielestäni kaikesta tiedosta 90% on turhaa ja 10% olennaista. Tätä samaa teoriaa pohjustaa monta tutkimusta* 90% datasta rakentaa verkon olennaiselle tiedolle, ja kun relevantti pääasia on omaksuttu verkko tipahtaa pois. Kovin helposti myös tärkein asia katoaa mielestä, jolloin käteen jää: ei mitään. Tärkeiden tiedonjyvästen nopeampi omaksuminen ja pitkäaikaisempi säilyttäminen on mahdollista oppia. Kuinka nämä kyvyt hankitaan,  aion tässä kirjoituksessani kertoa. Ensiksi t

Armeijavuoteni (Auk 1)

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Aliupseerikurssin ensimmäiseltä osuudelta löytyy eniten huonoja muistoja koko palvelusajalta. A-tah, ruk-valinnat ja aukin kokeet ovat huonojen muistojen palkintojakkaroilla. Aukissa* luulin, että ruk-valinnat** tehtäisiin aliupseerikurssin kokeiden perusteella ja siksi kulutin vapaa-aikani suurimmaksi osin niihin päntäten. Tärkein tekijä kuitenkin oli apukouluttajien antamat arvosanat johtamissuorituksista, jotka omalta osaltani sujuivat melko kehnosti. Tämä johtui siitä, että en oikein osannut sulattaa intin toimintaperiaatteita. En ymmärtänyt, miksi henkilöitä jotka  huutivat ja meuhkasivat tulisi arvostaa ja totella kuuliaisesti. Vaikka aukin kokeista saamani pisteet ylittivät huomattavasti suurimman osan rukkiin pääss

Armeija vuoteni (P-kausi)

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Aion kirjoittaa pidemmän sarjan kertomuksia asepalveluksestani. Käytän lähteenä oikeaa päväkirjaani ja viimeinen julkaisuni (Vihreä kulttuuri) on kirjoitettu esseeksi eräälle sosiaalipsykologian kurssille. Teksti tulee sisältämään hieman intti-terminologiaa, joten avaan  vaikeaselkoiset slangisanat käyttämällä "*"-merkkejä.  Huomioksi vielä: t iedot joista kirjoitan eivät ole salatuksi luokiteltuja, vaan vain ja ainoastaan mielipiteitäni ja muistelmiani palveluksestani. Puhuttelu kuntoon: https://play.google.com/store/apps/details?id=haitech.sotilasmerkit Ennen palvelukseen astumistani käsitykseni intistä oli Hollywoodin sotaelokuvien muovaama. Hiki virtaa kun sotilaat juoksevat esterataa aseet kädessä joukk