ツ

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Nyt kun olen käynyt armeijaurani kohokohdat läpi, on tullut aika kirjoittaa tiivistelmä, siitä mikä oli vaivan arvoista ja mikä ei.  Annan oman mielipiteeni intistä tutun "hampurilaispalautteen" muodossa, eli hyvää, huonoa ja kehitettävää.  Itsessään "hampurilaispalaute" mielestäni kuuluisi neutraalille osa-aluueelle, koska siitä saa vailinaisen käsityksen, miltä oma toiminta on näyttänyt. Se on silti parempi kuin ei mitään, koska usein hampurilaispalautekin jätettiin antamatta:  "Kun asiat menevät hyvin ei ole mitään syytä sanoa mitään.", kuului skapparien* sanonta. Tärkeimmiksi ja mieleenpainuvimmiksi asioiksi palveluksen aikana nousivat kaverit, sotaharjoitukset ja johtajakoulutus.  Inti

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Johtajakausi oli mielestäni parasta aikaa palveluksesta.  Vaikka johtajana fyysinen rasitus olikin vähistä, yleinen haastavuus pysyi tasapainossa, henkisen paineen ansiosta.  Tai ainakin alkuvaiheessa asiat olivat näin. Kun kaikkeen tottui, juuri mikään tehtävä ei enään tuntunut hankalalta. Tästä päästiinkin eriskummalliseen tilaan, jollaiseen en olisi voinut kuvitella itseni joutuvan. Hommat alkoivat tuntumaan jopa niin helpoilta ja mukavilta, ettei edessä häämöttävä kotiutuminenkaan vaikuttanut enää niin maagiselta kuin joskus ennen.  Ajattelin laitostuneeni tai muuttuneeni hulluksi.  Mutta palatkaamme johtajakauden sekavaan alkuun. Voinen kertoa, mikä siitä teki ikimuistoisen. Vaikka harjoitusten pitäminen, koulutustapa

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Ryhmätaitokilpailu, asenteen vaihtuminen ja silmätulehdus olivat AUK II:n muistoja vallitsevat teemat. Aliupseerikurssin toinen vaihe alkoi Bravo-harjoituksella*, jonka puolessa välissä rukkiin ja erikois-aukkeihin valitut lähtivät omille teilleen. Samalla parhaiten menestyneet (kokeiden perusteella) ylennettiin oppilaskorpraaleiksi. Ylennys oli mielestäni laskelmoitu lohdutuspalkinto, mutta kyllä se silti lämmitti mieltä.  Varsinkin harjoituksessa, jossa 80% toiminta-ajasta satoi kaatamalla vettä,  kohotti ylennys mielialaa huomattavasti.  Kyseiseisen harjoituksen aikana aloin myös vähitellen ymmärtämään, ettei maailma kaatuisi aliupseeriksi päätymisen takia. Bravo-harjoitus oli käännekohta palveluksessani. Positiiviseen

Muut tekstit: P-Kausi                          Auk II                                 Loppusota                       Ekstra: Auk I                             Johtajakausi                        Hampurilaispalaute            Organisaatiokulttuuri Aliupseerikurssin ensimmäiseltä osuudelta löytyy eniten huonoja muistoja koko palvelusajalta. A-tah, ruk-valinnat ja aukin kokeet ovat huonojen muistojen palkintojakkaroilla. Aukissa* luulin, että ruk-valinnat** tehtäisiin aliupseerikurssin kokeiden perusteella ja siksi kulutin vapaa-aikani suurimmaksi osin niihin päntäten. Tärkein tekijä kuitenkin oli apukouluttajien antamat arvosanat johtamissuorituksista, jotka omalta osaltani sujuivat melko kehnosti. Tämä johtui siitä, että en oikein osannut sulattaa intin toimintaperiaatteita. En ymmärtänyt, miksi henkilöitä jotka  huutivat ja meuhkasivat tulisi arvostaa ja totella kuuliaisesti. Vaikka aukin kokeista saamani pisteet ylittivät huomattavasti suurimman osan rukkiin pääss