Olipa kerran
Mikko on aivan tavallinen poika. Niin juuri. Sellainen jonka
saattaa nähdä kesällä kävelevän makkara päässänsä ja sukset jalassa kadulla.
Tänään Mikolla on paljon tekemistä. Hän istuu bussissa matkustaen luuppia keskustori-Hervanta-Hervanta-keskustori-väliä,
kunnes kuskilta palaa pinna.
Siinä tuskin menee kauan, koska Mikko on hyvä vislaamaan.
Tai no. Oikeastaan ei, mutta ainakin hän harjoittelee kovasti. Joka kerta
bussin pysähtyessä Mikko puhaltaa sormiensa läpi, niin että kuola lentää. Kyllä
siitä toisinaan ääntäkin kuuluu!
Maan kiertoradalla liitää kivirypäs. Bussin takaistuimella
lentää räkä. Osa räästä haihtuu, osa yltää edelläistuvan kanssamatkustajan
niskaan. Osa kivistä sulaa ilmakehään, osa jatkaa matkaansa alempiin
kerroksiin.
Matkustajat vaihtavat istuinta, jos sattuvat valitsemaan
penkin Mikon edestä. Nyt eräs nousee nousee bussin keskiosasta, hän on
hahmottanut korrelaation pysäkkien ja epämääräisen tuhinan välillä. Mies
kävelee vaappuen liikkuvassa bussissa. Hän saapuu kuljettajan kopin luo. Sanoo
jotain. Kuski pysäyttää auton tien reunaan, hän nousee kopistaan.
”Hei siellä takapenkillä, mitä ihmettä sä oikeen teet? Sähän
oot tainnut olla tässä bussissa jo aamusta asti?Kehveli, nyt saa riittää,
ulos!”
Samassa avaruuden kivi räsähtää bussin kattoon.
Kaikki kuolevat välittömästi.
Myös Mikko
Ajatuksia
Tullakseen hyväksi tanssijaksi on harjoiteltava kovasti -
eikä oikeastaan pelkkä harjoittelukaan riitä. Lepo ja ravitsemus (maintainance)
ovat yhtä tärkeässä roolissa kuin treenaaminen. Tässä piilee urheilun ydin, jota
iltalehden pikavinkit eivät kerro. Hyväksi tuleminen on filosofia, joka
käsittää koko elämäsi, ei vain osaa siitä.
Jos todella haluat onnistua, se tarkoittaa omistautumista.
Ei ole olemassa kuukauden sopimusta, jolla voitat Suomen-mestaruuden.
Vähimmäspituus on 6 vuotta ja suositeltava ajanjakso 10. Jatkuvasti paranevat
tulokset vaativat jatkuvasti iteroituvat päivärutiinit, kunnes saturaatiopiste
saavutetaan.
Kyse ei ole niinkään oikeiden asioiden tekemisestä, vaan
väärien asioiden tekemättä jättämisestä. Vähitellen opit, miten harjoitella
oikein ja mitkä päivittäiset tapasi tukevat harjoittelua ja mitkä eivät.
Michelangelolta
kysyttiin aikoinaan, kuinka hän valmisti Daavidin kivipatsaan. Hän vastasi sen
olleen helppoa, tarvitsi vain poistaa kaikki, mikä ei näyttänyt Daavidilta.
Puhelu
Ring*
”Moi Sami”
”Moi Jesse”
”Sami, tarviin sun apua. Mul on yks pulma, se liittyy siihen
ilmatukialukseen.”
”Voi perse”
”Ei älä vielä. Mitään kriittistä ei ole ehtinyt
tapahtumaan...”
”Voi perse”
”Niin niin, mutta kuuntele nyt. Tää on vain ihan pikku
juttu, ei mitään vakavaa.”
”Kävin asentaa kolmannen räjähteen ja meinasin jäädä kiinni.
Jouduin eliminoimaan yhden siivoojan, Vietnamilaistaustaisen miehen. Se yllätti
mut kun olin tulossa konehuoneen portaita ylös. Käänsin siltä niskat. Jouduin
raahaamaan sen mun selässä laivasta ulos.”
”Missä se nyt on?”
”Mun takakontissa.”
”Okei, aja tänne.”
”Niillä ei mee päivää kauempaa, kun epäilyksiä alkaa
herätä.”
”Perse. Niin.”
”Meidän muuttaa suunnitelmaa.”
”Niin... Oota, mietin... Räjäytetään se paatti heti kun
pääset tänne.”
”Miten muut kohteet?”
”Pysytään agendassa muiden osalta.”
”Ok”
Klik*
65% vettä
Syitä etsitään liian läheltä. Ei aaltoa voi selittää sen perusteella,
mistä vesimolekyylit koostuvat. Samoin, ei ihmisen toimintaa voi selittää
ihmisen omien toimintojen rakenteilla.
Vesi on elotonta. Se liikkuu kun siihen vaikutetaan. Se saa päämäärän.
Kivi kohtaa pinnan, kuuluu molskahdus. Veden pinta painuu kuopalle,
kuoppa korjaantuu, laineet lähtevät liikkeelle. Ne eivät määrää itse minne ovat
menossa, ne liikkuvat ilman tajua.
Vähitellen interferenssiliike laantuu. Pinta palaa normaaliksi kuin
mitään ei olisi edes tapahtunut.
Kommentit