Elämäni maisema
Vi, ku, se, kasi.
Jännitän lihakseni, imeydyn hetkeen,
jättäen ajattelun taka-alalle. Hymyilen.
Kapteeni on laskenut lähtölaskelman. Koreografia
voi alkaa. Tämän koreografian ensimmäisen osan nimi on: ”Helsinki ja minä”.
Musiikin tempo on nopea ja liikkeet ennemmin suuripiirteisiä kuin
viimeisteltyjä. Tanssija näyttää uupuneelta, mutta vaikuttaa silti nauttivan
suorituksestaan. Väsymys väistyy intohimon edeltä.
Kuvatakseni selväsanaisemmin tilannetta,
elämäni maisemaa, voin sanoa, että tällä hetkellä kaikkien tärkeäksi näkemieni
asioiden osalta aurinko paistaa kirkkaasti. Kova työ palkitaan sekä
harrastukseni että koulutukseni osalta. Olen mm. viimein oppinut liikkeen, jota
olen jahdannut viimeiset kolme vuotta. Tämän lisäksi olen työllistynyt
koodariksi Suomen suurimpaan mediayhtiöön.
Ei kuitenkaan ole tauon paikka. Nyt on
jatkettava samaa mallia, eikä jäätävä ihmettelemään. Toki kiitollisuus on syytä
muistaa, mutta pysähtyä ei saa. Inspiraatiopiikki kestää vain mittansa verran,
seuraavan löytäminen on mahdollista jos ja vain jos jatkaa vauhdilla eteenpäin.
Tarkasteltaessa itseään jatkumossa, on
mahdollista laajentaa elämänmaisema mielenmaisemaan. Mielenmaisemaa kuvastaa
horisontissa siintävä saari. Se kuinka värikäs tai väritön tuo maakappale on,
on kiinni jokaisesta itsestään. Saarelle on monta nimeä, jollekulle se on
haaste, jollekulle se on haave, yhtä kaikki sinne pääsemisellä on sama hinta:
hiki ja veri.
Paras versio itsestäni
Navigointi aallokossa voi olla haastavaa. Mutta
jokainen kovassa merenkäynnissä vietetty päivä opettaa ja nostaa toleranssia
korkeammaksi. Kohtapian hurjiksi nimetyt olosuhteet muuttuvat normaaliksi.
Asiat muuttuvat helpommiksi joka päivä, jos niitä tekee joka päivä. Niin se
menee.
Miten rutiini pysyy yllä? Eihän aina ole aikaa? On.
Kyllä 15 minuuttia pitäisi löytyä, jos ei, niin silloin voi pohtia uudelleen,
onko päämäärä edes tavoittelemisen arvoinen.
Saarisen esittelemä C15-metodi on todella tehokas ja
olen hyödyntänyt sitä viimeiset kaksi vuotta. En todellakaan usko, että
pystyisin tekemään käsilläseisontapunnerruksia yhtä paljon kuin nyt pystyn
(13), jos en olisi omaksunut tätä harjoittelutapaa. C15-metodin filosofia on
myös tuonut uutta harjoitteluuni.
Jos treenaisin ainoastaan, kun olosuhteet ovat sopivat
en osaisi puoliakaan siitä, mitä osaan. Tärkeät asiat tulee soveltaa mukaan,
vaikka aikataulu olisi kuinka tiukka. Jos ei voi varata kahta tuntia harjoitusaikaa,
voi ainakin varata 15 minuuttia visualisointia.
Kunhan saa edes hivenen liikuttua eteenpäin eillisestä,
voi olla tyytyväinen itseensä. Summa koostuu suureksi, kun laittaa vuodet
jonoon. Jos haluaa olla ekspertti, on ajateltava pitkää aikaväliä ja mielestäni
jokaisen tulisi pyrkiä oman elämänsä ekspertiksi. Aika kuluu joka tapauksessa,
miksei suoraan käyttäisi sitä viisaasti.
Työkalupakki
Innostuminen ja inspiraatio on halpaa, kun hihat
kääritään ja hommiin aletaan jyvät erottuvat akanoista. Aloituksen huuma pitää
mielenkiinnon yllä, mutta mitä kun arkipäiväisyys tai tuloksettomuus alkaa
uhata. Mihin silloin tartutaan? Millä tavoin on mahdollista kohdata sama vanha
tilanne uudella tapaa?
Menetellä voi monenlailla, mutta mikä omasta
mielestäni saa työläisen jatkamaan samalla puhdilla vuodesta toiseen on
ensinäkin se, että hän kokee tekevänsä jotain itseänsä suurempaa. Rakennan
katedraalia vai kannan tiliä, päätös on uurtajalla itsellään.
Jos pystyy katsomaan itseään ja omaa tekemistään
korkeammasta perspektiivistä, on mahdollista huomata kauneutta, jota muuten
olisi mahdotonta havaita. Hohdokkuuden näkeminen asioissa, joista se ei
suoranaan näy, on ensimmäinen avain.
Jos osaat maalta elämänmaisemaasi rikkaammaksi kuin se
enemmistölle näyttäytyy olet oikealla polulla. Pensselin lisäksi tarvitset
muitakin välineitä. Toinen välttämätön hyödyke on binaarilogiikka. Nolla
tarkoittaa, ettet hyödy. Yksi tarkoittaa, että hyödyt.
Jokainen kohtaamamme ehdotus, pyyntö tai tarjous
sisältää joko positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen tulevaisuuteemme. Sisimmässäsi
tiedät, mitä sinun tulee tehdä. Tee päätös ennen kuin epäröinti alkaa.
Pitäisikö sinun kärsiä suhteesta, joka kuluttaa sinut loppuun. Ei (0).
Pitäisikö sinun sanoa asoita, joita ajattelet sydämessäsi. Kyllä (1). Pohditko
liikaa näitä asioita, tekemättä loppujen lopuksi päätöstä – luultavasti.
Jämäkkä ote oman elämän valintoihin binaarilogiikan
muodossa on avain numero kaksi.
Kolmas ja viimeinen avain on hieman ristiriidassa edeltävän
mustavalkoisuuden kanssa, tuoden inhimillisen säväyksen välineistöön. Vaikka
vastaukset suurimmalta osin ovat kyllä ja ei, voi välillä tulla vastaan muutama
”ehkä”. Epäselvyys joistain seikoista, onko jokin hyödyllistä vai haitallista on osa elämän kaoottisuutta.
Kaoottisuudelle kannattaa antaa tilaa satunnaisesti.
Tilanteista, joihin muulloin ei välttämättä olisi
lähtenyt voi syntyä järisyttävän suuria vaikutuksia tulevaisuuteen. Voi olla,
että päätät antaa varjosi laitapuolenkulkijalle, joka istuu sateessa. Hän
ilahtuu, kysyy nimesi ja kiittää. Vuosien päästä samainen kandunmies/nainen,
etsii sinut käsiinsä ja kertoo omistavansa maailmanlaajuisen tekstiilivärejä
tuottavan yrityksen. Hän haluaa palkita sinut tästä ajat sitten tapahtuneesta mitättömästä
teosta ja näin osoittaa vastavuoroisuutta.
Hieman korkealentoista, mutta silti, ihmeitä sattuu.
Jos niille antaa tilaa. Sanaan ”ehkä” tarttuminen antaa ”chänssille
mahdollisuuden”.
Lopputulos
”Mä” vai me edellä maaliin? Ei ole täysin yhdentekevää
kuinka tavoitteeseensa pääsee. Jos matkalla korruptoituu, olisi parempi ettei
olisi edes päässyt tavoitteeseen.
Voidaan kuvitella, että mitä suurempia tavoitteta
havittelee, sitä suurempaan joukkoon ihmisiä on oltava yhteydessä. Esimerkkinä
vaikkapa haave päästä presidentiksi, tällöin on saatava sekä suoraa, että
epäsuoraa tukea todella monelta. Yleisesti ottaen, mitä suurempi tavoite, sitä
enemmän muita ihmisiä tarvitsee ja sitä pienempi oma panos on verrattuna siihen
mitä muilta on saanut.
Kehityksen pitäisi luoda nöyryyttä ja
yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta se voi myös aiheuttaa egosentrisyyttä ja
välinpitämättömyyttä muita kohtaan. On todella vaarallista päästä
vaikutusvaltaiseen asemaan, jos oma filosofia ei ole terve. Ylhäältä annetut
päätökset koskettavat monia ja jos päätösvaltaisen henkilön maailmankuva ei
ylety omaa napaa pidemmälle, voi arvata kuinka käy. Belive me it’s (not) great.
Kommentit